Kielan kennelnimi on ollut Kanen. Hän kasvatti sillä aikanaan Itäsiperian laikoja.
Nyt rotumme on Australianterrieri

Australianterrieri on ollut Annen rotu kymmenen vuotta. Juttu alkoi, kuten niin monen muunkin: koirakirja auki ja sieltä bongasin Westien. No kasvattaja sanoi pennunsaannin edellytyksenä on, että trimmaaja on tiedossa. Kuulin täällä Kuusamossa olevan Australianterrieri kasvattajan, Orvokki Lämsän Avocation kennelissä. Soitin ja kyselin myös Westien trimmauksesta. Hän sanoi omien kasvattien vievän kaiken liikenevän ajan. Kyselin voisiko niitä "ausseja" tulla katsomaan. Ja kävihän se.
Työstä vaan kotiin katsomaan minkänäköistä koiraa olen menossa katsomaan. Kun kävin ja tapasin Pikku-Piikan olin myyty. Se oli niin ihana viiriö. Pomppi estehyppyjä toisten pentujen yli. Kuin sanoen- katso minua, katso minua! Kiitos Orvokki että sittenkin päätit myydä Pikku-Piikan minulle.
Näyttelyharrastus alkoi, kun kasvattaja oli realisti ja sanoi kysymyksiini näyttelyistä, että mennä voit. Mutta muista, että mikään näyttelytähti et odota koirasi olevan. Tietenkin terrierin omistaja on jääräpää (eikä vain koira) ja siitä alkoi harrastuksemme. Menestystäkin on silloin tällöin ollut ja Piikasta tuli 8-vuotiaana kansainvälinen muotovalio.
Parasta on kuitenkin harrastuksessa ollut kaikki ne mukavat yhteiset matkat ja kaikki ystävät joita harratus on tuonut mukanaan.